Aatu ui ensimmäistä kertaa oikein kunnolla tiistaina. Lähti minun perään, ajatteli varmaan että hukun. Noh, ei se kyllä kaukana ollut kun koiruus tulee selän päälle räpiköimään ja alkoi naurattaa niin kauheasti, että meinasi ihan oikeasti hukkua. Mutta hienosti se osaa uida, vesikoira toki onkin. :)

Samalla reissulla otettiin myös lähikontaktia hevosten kanssa, että tulisivat tutuiksi Aatullekin. Aika hyvin se osasi varoa, tosin hihnassa pidin kyllä kokoajan, ettei vaan käy vahinkoa. Kyllä siitä vielä hyvä tallikoira kehkeytyy, uskoisin ainakin.

Voi olla, että Aatun turkki lähtee reilun viikon päästä! :)

 Pieni koira, suuri maailma...